Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa -seminaarissa Ähtärissä 20.3.2014 kuultiin innostavia puheenvuoroja luonnontuotteiden yhdistämisestä matkailu- ja hyvinvointipalveluihin. Kolme alan yrittäjää toivat esille paljonkin tulevaisuuden kehittämisessä huomioitavia seikkoja.
Katja Misikangas (LaplandNaturals) suitsutti esityksessään Luonnontuotealan tulevaisuutta Lapissa, joka on maailman suurin Luomu-alue! Luonnontuotteita käytetään kauneusoitoloissa, ravintoloissa ja matkailukohteissa. Valloittavassa esityksessä tuli selkeästi esille kuinka alihyödynnetty resurssi luonto kuitenkin on. Suurella alueella on yksittäisiä hoitoloita, mutta potentiaali huomioiden, niitä ei ole paljon. Ekokampaamoiden suosio on kasvussa, mutta valtaosa tuotteista tulee vielä ulkomailta. Ruuanlaittopuolella on toistaiseksi valitettavaa mielikuvistuksen puutetta: muitakin kasveja kuin kuusenkerkkää ja väinönputkea voisi käyttää. Matkailussa taas ongelmana tuntuu olevan tiedon puute ja verkostojen heikkous: matkailupalveluja tarjoavat yritykset eivät tiedä, mistä kotimaista luonnontuotetarjontaa löytyisi. Sektorien välinen yhteistyö on siis hakusessa. Suurin heikkous on kuitenkin jatkojalostuksen puute. Resursseja on totuttu hyödyntämään itse sellaisenaan tai ne myydään raaka-aineeksi muille. Esimerkkinä Katja antoi yrttinyyttihoidot, joiden tarvikkeet tuodaan Intiasta! Ei siksi, etteikö meiltä vaikuttavia yrttejä löytyisi vaan siksi, ettemme ole keksineet tuotteistaa yrttejä. Suomalaiset eivät Katjan mukaan tässä mielessä näe metsää puilta: luonnonvarat pitäisi nähdä lapsenlailla "ensimmäistä kertaa" ajatuksella "Mitä me voisimme näistä tehdä?" Katja muistutti, että meillä on käytössämme raaka-aineet, mutta tarvitsemme tekijöitä.
Keskusteluissa huomautettiin, että ristiriitainen byrokratia osaltaan hidastaa yritysten innokkuutta hyödyntää luonnontuotteita.
Heikki Ruha Ähtäristä esitteli Lehtopeatin toimintaa, joka perustuu suomalaiseen turpeen hyödyntämiseen hoitotuotteissa ja -palveluissa. Matkailupalveluissa etsitään nykyään elämyksiä, joissa luonnontuotteet voivat olla keskeisessä osassa. Paikanpäällä tehtävien hoitojen lisäksi turvetta voidaan käyttää kotiin ostettavissa kylpytuotteissa. Heikin mukaan kansainvälinen kysyntä 100 % luonnontuotteelle on merkittävä. Turve on yli 5000 vuotta vanhaa ja sisältää valtavasti vaikuttavia aineita. Turve on terveellistä jo sinällään: siihen ei ole tarpeen sekoittaa yrttejä tai kemikaaleja. Turve säilyy luontaisen pektiinin ansiosta ja on pakattavissa nostamisen ja jauhamisen jälkeen.
Turve auttaa Heikin mukaan iho-ongelmiin ja turvotukseen. Hoidot myös helpottavat stressiä ja parantavat unen laatua. Turpeen vaikutusta reumaankin on alettu selvittämään. Ei ole kuitenkaan aivan sama millaista turvetta käytetään: hoitoturpeen kannalta turpeiden laaduilla on huomattavia eroja. Turvetuotteiden lisäksi Lehtopeat tarjoaa suovedestä valmistettua shampoota, jossa on huomioitu luonnonmukaisuus.
Lehtopeat tekee yhteistyötä paikallisten matkailuyritysten kanssa tarjoamalla asiakkaille hoitopakettia, johon sisältyy kuljetus: kokonaisvaltainen matkailijapaketti on saanut kuluttajilta todella positiivisen vastaanoton. Hoito- ja matkailupalveluiden yhdistäminen jättää asiakkaalle Heikin kokemuksen mukaan hyvän mielen koko matkasta. Matkailupalveluissa turpeeseen perustuvat jalkahoidot ovat hyvin suosittuja helpon toteutettavuutensa vuoksi. Matkailu- ja hoitopalveluiden yhdistämisen ansiosta alueelle on saatu vakioasiakkaita, jotka haluavat palata kokemaan onnistuneen elämyksen. Heikki kertoi, että turvetuotteita on onnistuneesti yhdistetty myös hiuspalveluihin.
Turvehoito lievittää tulehduksia ja jumissa olevia lihaksia. Lehtopeat näkeekin urheilupalveluissa tulevaa potentiaalia luonnontuotteille. Hiihtäjä Eero Aittolampi kertoi ottaneensa yhteyttä Heikkiin kilpailusuoritustensa parantamiseksi. Eero koki saaneensa turvehoidosta merkittävän avun urheilussa jäykistyneiden lihasten hoitoon. Eero, jolla tulee 600-700 harjoitustuntea vuodessa, tunsi saaneensa turveavusteisesta hieronnasta paljon paremman hyödyn kuin pelkästä perinteisestä hieronnasta, koska lihakset ovat vastaanottavaisemmat hoidolle turpeen vaikutuksen jälkeen.
Kirsti Järvensivu Ekohoitola Vitarosasta koki luonnontuotteet olennaiseksi omaa yritysfilosofiaansa jo aivan yrityksen alusta alkaen. Vitarosan toimitilat ovat Ikaalisissa, mutta Kirstin mukaan olisi ideaalista olla luonnonmukaisessa ympäristössäkin. Ekohoitolan taustalla on kiinnostus luonnonmukaiseen ravintoon ja suomalaisiin perinnehoitoihin. Palveluntarjoajan näkökulmasta turvallisuus, erottuvuus ja yksilöllisyys ovat tärkeitä näkökohtia luonnontuotteiden ja hoitojen yhdistämisessä: ekokosmetiikka antaa asiakkaalle mahdollisuuden tehdä eettisiä ja esteettisiä valintoja. Ekokosmetologien yhdistys edellyttää jäseniltään ammattimaista koulutusta ja ekologisuuden kriteerien täyttämistä. Nyt alalla on myös alkamassa virallinen ekokosmetologien koulutus Kuopiossa.
Kirsti on kosmetologin koulutuksen lisäksi Fytoterapeutti ja hän kokee kasvilääkinan tukevan merkittävästi hoitopalveluissa koska hoidon tavoitteena on olla kokonaisvaltainen. Kirsti kertoi nykylainsäädännön rajoittavan suorastaan järjettömästi luonnontuotealan palveluja: koska elintarvikkeita ei saa käyttää kosmetiikassa, on kaalinlehtien käyttökin kauneudenhoidossa kielletty nyky-Suomessa!
Kirsti huomauttaa, että luonnonkosmetiikkaa käyttämällä halutaan välttää kemikaalien kertyminen elimistöön. Luonnonkosmetiikan suosio on kasvussa mikä on Suomen kannalta hyvä trendi: meillä on vahva perinne luonnontuotteiden käytöstä ja vahvoja kotimaisia vaikuttajia, joiden ansiosta alaa tuodaan esille. Kirstin mukaan ekologisuus ja hyvinvointi kävelevät käsi kädessä. Kosmetiikan kemikaalit voivat Kirstin mukaan altistaa yliherkkyyksille.
Vitarosassa käytetään luonnontuotteita myös hoitovälineinä: lampaanvilla on lämmittävä ja luonnollinen tuote, joka on monikäyttöinen apu hoidoissa. Kirsti kerää itse hoidoissa käytettäviä yrttejä. Vitarosalla on myös kotimaista savea, hunajaa ja hoitoturvetta luonnontuotevalikoimissaan. Hoitolan kaikki tuotteet ovat luonnonmukaisia, mutta kotimaisia tuotteita on harmittavan vähän.
"Viherpessyt" tuotteet yrittävät näyttää ekologisilta vaikka ainesosat eivät ole luonnonmukaisia. Kirsti huomauttaa, että palveluntuottajan on oltava tarkkana tuotevalikoiman kanssa. Eri toimijoilla on myös eriävät käsitykset siitä, mikä on luonnonkosmetiikkaa. Sertifioinnit ovat kalliita ja ulkomaisia joten kotimaiset toimittajat eivät niitä suosi.
Kirstin kokemuksen mukaan palveluiden yhdistäminen matkailualan kanssa ei ole helppoa. Jotkut suuret matkailuketjut ovat kieltäneet paikallisten yrittäjien palveluiden mainostamisen rajoittaen näin yhteistyömahdollisuuksia. Oma-aloitteiset asiakkaat etsivät kuitenkin ekologisia ja paikallisia palveluita tästä huolimatta.
Yrittäjien puheenvuorot herättivät aktiivista keskustelua, joka olisi jatkunut pitempäänkin elleivät aikataulun rajat olisi tulleet vastaan. Keskustelua voi toki jatkaa kommentoimalla tätä blogimerkintää. Kaunis kiitos kaikille paikalle tulleille aktiivisuudesta!
Katja Misikangas (LaplandNaturals) suitsutti esityksessään Luonnontuotealan tulevaisuutta Lapissa, joka on maailman suurin Luomu-alue! Luonnontuotteita käytetään kauneusoitoloissa, ravintoloissa ja matkailukohteissa. Valloittavassa esityksessä tuli selkeästi esille kuinka alihyödynnetty resurssi luonto kuitenkin on. Suurella alueella on yksittäisiä hoitoloita, mutta potentiaali huomioiden, niitä ei ole paljon. Ekokampaamoiden suosio on kasvussa, mutta valtaosa tuotteista tulee vielä ulkomailta. Ruuanlaittopuolella on toistaiseksi valitettavaa mielikuvistuksen puutetta: muitakin kasveja kuin kuusenkerkkää ja väinönputkea voisi käyttää. Matkailussa taas ongelmana tuntuu olevan tiedon puute ja verkostojen heikkous: matkailupalveluja tarjoavat yritykset eivät tiedä, mistä kotimaista luonnontuotetarjontaa löytyisi. Sektorien välinen yhteistyö on siis hakusessa. Suurin heikkous on kuitenkin jatkojalostuksen puute. Resursseja on totuttu hyödyntämään itse sellaisenaan tai ne myydään raaka-aineeksi muille. Esimerkkinä Katja antoi yrttinyyttihoidot, joiden tarvikkeet tuodaan Intiasta! Ei siksi, etteikö meiltä vaikuttavia yrttejä löytyisi vaan siksi, ettemme ole keksineet tuotteistaa yrttejä. Suomalaiset eivät Katjan mukaan tässä mielessä näe metsää puilta: luonnonvarat pitäisi nähdä lapsenlailla "ensimmäistä kertaa" ajatuksella "Mitä me voisimme näistä tehdä?" Katja muistutti, että meillä on käytössämme raaka-aineet, mutta tarvitsemme tekijöitä.
Keskusteluissa huomautettiin, että ristiriitainen byrokratia osaltaan hidastaa yritysten innokkuutta hyödyntää luonnontuotteita.
Heikki Ruha Ähtäristä esitteli Lehtopeatin toimintaa, joka perustuu suomalaiseen turpeen hyödyntämiseen hoitotuotteissa ja -palveluissa. Matkailupalveluissa etsitään nykyään elämyksiä, joissa luonnontuotteet voivat olla keskeisessä osassa. Paikanpäällä tehtävien hoitojen lisäksi turvetta voidaan käyttää kotiin ostettavissa kylpytuotteissa. Heikin mukaan kansainvälinen kysyntä 100 % luonnontuotteelle on merkittävä. Turve on yli 5000 vuotta vanhaa ja sisältää valtavasti vaikuttavia aineita. Turve on terveellistä jo sinällään: siihen ei ole tarpeen sekoittaa yrttejä tai kemikaaleja. Turve säilyy luontaisen pektiinin ansiosta ja on pakattavissa nostamisen ja jauhamisen jälkeen.
Turve auttaa Heikin mukaan iho-ongelmiin ja turvotukseen. Hoidot myös helpottavat stressiä ja parantavat unen laatua. Turpeen vaikutusta reumaankin on alettu selvittämään. Ei ole kuitenkaan aivan sama millaista turvetta käytetään: hoitoturpeen kannalta turpeiden laaduilla on huomattavia eroja. Turvetuotteiden lisäksi Lehtopeat tarjoaa suovedestä valmistettua shampoota, jossa on huomioitu luonnonmukaisuus.
Lehtopeat tekee yhteistyötä paikallisten matkailuyritysten kanssa tarjoamalla asiakkaille hoitopakettia, johon sisältyy kuljetus: kokonaisvaltainen matkailijapaketti on saanut kuluttajilta todella positiivisen vastaanoton. Hoito- ja matkailupalveluiden yhdistäminen jättää asiakkaalle Heikin kokemuksen mukaan hyvän mielen koko matkasta. Matkailupalveluissa turpeeseen perustuvat jalkahoidot ovat hyvin suosittuja helpon toteutettavuutensa vuoksi. Matkailu- ja hoitopalveluiden yhdistämisen ansiosta alueelle on saatu vakioasiakkaita, jotka haluavat palata kokemaan onnistuneen elämyksen. Heikki kertoi, että turvetuotteita on onnistuneesti yhdistetty myös hiuspalveluihin.
Turvehoito lievittää tulehduksia ja jumissa olevia lihaksia. Lehtopeat näkeekin urheilupalveluissa tulevaa potentiaalia luonnontuotteille. Hiihtäjä Eero Aittolampi kertoi ottaneensa yhteyttä Heikkiin kilpailusuoritustensa parantamiseksi. Eero koki saaneensa turvehoidosta merkittävän avun urheilussa jäykistyneiden lihasten hoitoon. Eero, jolla tulee 600-700 harjoitustuntea vuodessa, tunsi saaneensa turveavusteisesta hieronnasta paljon paremman hyödyn kuin pelkästä perinteisestä hieronnasta, koska lihakset ovat vastaanottavaisemmat hoidolle turpeen vaikutuksen jälkeen.
Kirsti Järvensivu Ekohoitola Vitarosasta koki luonnontuotteet olennaiseksi omaa yritysfilosofiaansa jo aivan yrityksen alusta alkaen. Vitarosan toimitilat ovat Ikaalisissa, mutta Kirstin mukaan olisi ideaalista olla luonnonmukaisessa ympäristössäkin. Ekohoitolan taustalla on kiinnostus luonnonmukaiseen ravintoon ja suomalaisiin perinnehoitoihin. Palveluntarjoajan näkökulmasta turvallisuus, erottuvuus ja yksilöllisyys ovat tärkeitä näkökohtia luonnontuotteiden ja hoitojen yhdistämisessä: ekokosmetiikka antaa asiakkaalle mahdollisuuden tehdä eettisiä ja esteettisiä valintoja. Ekokosmetologien yhdistys edellyttää jäseniltään ammattimaista koulutusta ja ekologisuuden kriteerien täyttämistä. Nyt alalla on myös alkamassa virallinen ekokosmetologien koulutus Kuopiossa.
Kirsti on kosmetologin koulutuksen lisäksi Fytoterapeutti ja hän kokee kasvilääkinan tukevan merkittävästi hoitopalveluissa koska hoidon tavoitteena on olla kokonaisvaltainen. Kirsti kertoi nykylainsäädännön rajoittavan suorastaan järjettömästi luonnontuotealan palveluja: koska elintarvikkeita ei saa käyttää kosmetiikassa, on kaalinlehtien käyttökin kauneudenhoidossa kielletty nyky-Suomessa!
Kirsti huomauttaa, että luonnonkosmetiikkaa käyttämällä halutaan välttää kemikaalien kertyminen elimistöön. Luonnonkosmetiikan suosio on kasvussa mikä on Suomen kannalta hyvä trendi: meillä on vahva perinne luonnontuotteiden käytöstä ja vahvoja kotimaisia vaikuttajia, joiden ansiosta alaa tuodaan esille. Kirstin mukaan ekologisuus ja hyvinvointi kävelevät käsi kädessä. Kosmetiikan kemikaalit voivat Kirstin mukaan altistaa yliherkkyyksille.
Vitarosassa käytetään luonnontuotteita myös hoitovälineinä: lampaanvilla on lämmittävä ja luonnollinen tuote, joka on monikäyttöinen apu hoidoissa. Kirsti kerää itse hoidoissa käytettäviä yrttejä. Vitarosalla on myös kotimaista savea, hunajaa ja hoitoturvetta luonnontuotevalikoimissaan. Hoitolan kaikki tuotteet ovat luonnonmukaisia, mutta kotimaisia tuotteita on harmittavan vähän.
"Viherpessyt" tuotteet yrittävät näyttää ekologisilta vaikka ainesosat eivät ole luonnonmukaisia. Kirsti huomauttaa, että palveluntuottajan on oltava tarkkana tuotevalikoiman kanssa. Eri toimijoilla on myös eriävät käsitykset siitä, mikä on luonnonkosmetiikkaa. Sertifioinnit ovat kalliita ja ulkomaisia joten kotimaiset toimittajat eivät niitä suosi.
Kirstin kokemuksen mukaan palveluiden yhdistäminen matkailualan kanssa ei ole helppoa. Jotkut suuret matkailuketjut ovat kieltäneet paikallisten yrittäjien palveluiden mainostamisen rajoittaen näin yhteistyömahdollisuuksia. Oma-aloitteiset asiakkaat etsivät kuitenkin ekologisia ja paikallisia palveluita tästä huolimatta.
Yrittäjien puheenvuorot herättivät aktiivista keskustelua, joka olisi jatkunut pitempäänkin elleivät aikataulun rajat olisi tulleet vastaan. Keskustelua voi toki jatkaa kommentoimalla tätä blogimerkintää. Kaunis kiitos kaikille paikalle tulleille aktiivisuudesta!