Tervetuloa metsäseminaariin Pyhätunturille 29.10.2014 klo 9 - 16.
0 Comments
Kokkolassa 24.- 25.9.2014 Keski-Pohjanmaan ammattiopiston auditorio, Närvilänkatu 8, Kokkola Luonnontuotealan perinteinen valtakunnallinen seminaari retkeilyineen järjestetään 24.–25.9.2014 Kokkolassa. Seminaarin teemoja ovat tällä kertaa erityisesti luonnontuotealalta liiketoimintaa, teknologian avulla korkean arvonlisän tuotteita sekä pakkaukset myynnin edistäjänä. Toisena seminaaripäivänä 25.9.2014 järjestetään opintoretki, jonka aikana tutustutaan alueen luonnontuotteisiin liittyvään yrittäjyyteen ja kehittämistyöhön. Retkeilyllä tutustutaan muun muassa Kaustisen kansanlääkintäkeskukseen. Lisäksi 24.9.2014 illalla järjestetään Cafe Brygganissa yhteinen seminaaripäivällinen oheisohjelmineen. Luvassa on yhdessäoloa ja runsas valikoima maittavia, luonnontuotteilla säväytettyjä ruokia! Lisäksi kuulemme keittiön suunnalta ajatuksia luonnontuotteiden käytöstä ja raaka-ainetuottajayhteistyöstä. Seminaari on suunnattu luontoalan yrittäjille, kouluttajille, hankkeiden vetäjille, kehittäjille, rahoittajille sekä muille alasta kiinnostuneille. Seminaari onkin jo vuosien ajan ollut alan toimijoiden keskeinen tapaamispaikka. Seminaariosallistujien on mahdollista tuoda seminaaripaikalle esille omaa materiaaliaan mm. esitteiden ja tuotenäytteiden muodossa. Materiaaliin on mahdollista tutustua seminaarin ensimmäisen päivän tauoilla. Seminaariin ja retkeilylle on ilmoittauduttava ennakkoon perjantaihin 12.9.2014 mennessä. Ilmoittautumis- ja hintatiedot ovat linkin takana olevassa ilmoittautumislomakkeessa. Seminaarin osallistumismaksu kattaa ohjelman, jaettavan materiaalin, kahvit ja lounaan. Retkeilyn maksu sisältää ohjelman kuljetuksineen, lounaan ja kahvit. Luonnontuotteisiin tukeutuva seminaari-illallinen ohjelmineen on sekin varattavissa ilmoittautumisen yhteydessä. Pienet ohjelmamuutokset ovat mahdollisia. Matka- ja majoittumiskustannuksista ja -järjestelyistä osallistujat vastaavat itse. Samaan aikaan (23.–26.9.2014) Kokkolassa järjestetään kansainvälinen KokkolaMaterialWeek, jonka osana on luonnontuotealaa sivuava BIOKOKKOLA 23.9.2014. Tämän tapahtuman tiedoissa on esitetty hotellimajoituksen vaihtoehtoja hintoineen. Katso http://materialweek.fi/travel Tapahtuman järjestävät Teknologiakeskus KETEK Oy ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n kanssa. Toteutuksen alueellinen yhteistyötaho on Keski-Pohjanmaan ammattiopisto. Hankkeina tapahtuman järjestämiseen osallistuvat LT-INNO, Keski-Pohjanmaan LT-INNO sekä Elintarvikealan kehittäminen Keski-Pohjanmaalla -hankkeet. Tervetuloa! Lisätiedot: Leena Favén, 044 7250 273, [email protected] tai Juha Rutanen, p. 040 5737 568, [email protected] www.luontoyrittaja.fi/kokkola Seminaaripäivän keskiviikko 24.9.2014 ohjelma 8:30 – 9:00 Ilmoittautuminen ja aloituskahvit 9:00 – 9:15 Luonnontuotepäivien avaus Jukka Ylikarjula, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto Luonnontuotealalta liiketoimintaa 9:15 – 9:35 Luonnontuotealan valtakunnallinen toimintaohjelma Juha Rutanen, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, LT-INNO -hanke 9:35 – 10:00 Luonnontuotealan mahdollisuudet EU:ssa Anneli Jäätteenmäki, Euroopan parlamentin jäsen 10:00 – 10:15 Kommenttipuheenvuoro Sixten Sunabacka, strateginen johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma 10:15 – 10:45 Beyond timber production: the international trade of Non-Wood Forest Products Dr Enrico Vidale, Padovan yliopisto 10:45 – 11:00 tauko 11:00 – 11:15 Kosmetiikkaliiketoiminnan näkymät ja kehittämismahdollisuudet Yrityspuheenvuoro, puhuja vahvistumatta 11:15 – 11:30 Kosmetiikkalainsäädännön haasteet Johanna Kinnunen, projektisuunnittelija, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Erika-hanke 11:30 – 11:45 Elintarvikealalle uusia mahdollisuuksia Ilkka Kauppinen, toimitusjohtaja, Arctic Warriors Oy 11:45 – 12:10 Uuselintarvikelainsäädännön haasteet Susanna Keskinarkaus, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Erika-hanke Keskustelu 12:15 – 13:30 Lounas ja tutustuminen esittelypöytiin Teknologian avulla korkean arvonlisän tuotteita 13:30 – 13:45 Teknologian hyödyntäminen luonnontuotealalla nyt ja tulevaisuudessa Leena Favén, kehityspäällikkö, Teknologiakeskus KETEK Oy 13:45 – 14:00 Teknologian avulla luonnontuoteala kasvuun. Mitä Siperia voisi opettaa? Sanna Kauppinen, vanhempi tutkija, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14:00 – 14:30 Mitä raaka-aineen laadulta vaaditaan? Juha Sihvonen, tuotepäällikkö, Valioravinto Oy 14:30 – 15:00 Arvoaineet talteen luonnontuotteista ja sivuvirroista Harri Latva-Mäenpää, toimitusjohtaja, Fenola Oy 15:00 – 15:30 Kahvitauko ja tutustuminen esittelypöytiin Pakkaukset myynnin edistäjänä 15.30 – 16:00 Ympäristötehokkaan ja laadukkaan pakkausmuotoilun merkitys luonnontuotealaa edistävänä brändinrakennuksen elementtinä Noora Nylander, lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu 16:00 – 16:30 Toimiva pakkaus luonnontuotteille: käyttäjälähtöinen suunnittelu ja alan trendit Markus Joutsela, muotoilun tutkija ja pakkaussuunnittelun opettaja, Aalto-yliopisto 16:30 – 16:50 Luonnontuotteiden pakkausmerkinnät Euroopassa Birgitta Partanen, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Laadukasta liiketoimintaa luonnosta -hanke 16:50 – 17:00 Keskustelu ja päivän yhteenveto, johdantoa seuraavaan päivään Seminaaripäivän puheenjohtaja Anne Ristioja, ryhmäpäällikkö, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus n. klo 19.00 Seminaaripäivällinen Cafe Bryggan, Öjan kyläkeskus (bussikuljetus) Retkeilypäivän torstai 25.9.2014 ohjelma Tutustuminen Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan luonnontuotealaan 08:10 Kokoontuminen Kokkolassa, paikka tarkentuu myöhemmin 08:15 – 08:45 Luomukauppa Chaga, Isokatu 5, Kokkola Tutustuminen yritykseen ja alan näkymiin 09:15 – 10:00 Tyynelän tontut, Västerbyvägen 238, Luoto Tutustuminen yritykseen 10:25 – 11:30 Aspegrenin puutarha, Masaholmintie 1, Pietarsaari Kahvi/yrttitee sekä tutustuminen puutarhaan ja palveluiden kehitystyöhön 12:20 – 13:50 Kansanlääkintäkeskus, Pajalantie 24, Kaustinen Lounas ja tutustuminen Kansanlääkintäkeskukseen 14:40 Paluuaika Kokkolan rautatieasemalle Ilmoittaudu tapahtumaan tästä linkistä! Valtakunnalliset luonnontuotepäivät järjestetään tänä vuonna 24.9.-25.9. kauniissa rannikkokaupungissa: Kokkolassa.Seminaarin teemoina ovat tällä kertaa erityisesti "teknologian avulla korkean arvonlisän tuotteita" sekä "pakkaukset myynnin edistäjänä" Esityksissä keskitytään siihen, miten luonnontuotteista voidaan luoda liiketoimintaa.Toisena tapahtumapäivänä järjestetään opintoretki, jossa tutustutaan alueen luonnontuotteisiin liittyvään yrittäjyyteen ja kehittämistyöhön.
24.9.2014 illallistamme kuvankauniissa Öjan kyläkeskuksessa Cafe Brygganilla. Seminaarivieraat pääsevät nauttimaan perinteisen kalastajakylän maisemasta, paikallisesta ruuasta ja aiheeseen liittyvistä tarinoista. Seminaari on jo vuosien ajan ollut luonnontuotealan toimijoiden keskeinen tapaamispaikka. Seminaari on suunnattu luontoalan yrittäjille, kouluttajille, hankkeiden vetäjille, kehittäjille, rahoittajille sekä muille alasta kiinnostuneille. Samaan aikaan (23.–26.9.2014) järjestetään kansainvälinen KokkolaMaterialWeek, jonka osana on luonnontuotealaa sivuava BIOKOKKOLA 23.9.2014. Alustava ohjelma keskiviikolle 24.9.2014 Ilmoittautuminen ja aloituskahvit Luonnontuotepäivien avaus Jukka Ylikarjula, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto Luonnontuotealan valtakunnallinen toimintaohjelma Juha Rutanen, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, LT-INNO Luonnontuotealan mahdollisuudet EU:ssa Anneli Jäätteenmäki, Euroopan parlamentin jäsen Kommenttipuheenvuoro Sixten Sunabacka, strateginen johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Beyond timber production: the international trade of Non-Wood Forest Products Dr Enrico Vidale, Padovan yliopisto Kosmetiikkalainsäädännön haasteet Johanna Kinnunen, projektisuunnittelija, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Erika Elintarvikealalle uusia mahdollisuuksia Ilkka Kauppinen, toimitusjohtaja, Arctic Warriors Oy Uuselintarvikelainsäädännön haasteet Susanna Keskinarkaus, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Erika iltapäivä Teknologian hyödyntäminen luonnontuotealalla nyt ja tulevaisuudessa Leena Favén, kehityspäällikkö, Teknologiakeskus KETEK Oy Teknologian avulla luonnontuoteala kasvuun. Mitä Siperia voisi opettaa? Sanna Kauppinen, vanhempi tutkija, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mitä raaka-aineen laadulta vaaditaan? Juha Sihvonen, tuotepäällikkö, Valioravinto Oy Arvoaineet talteen luonnontuotteista ja sivuvirroista Harri Latva-Mäenpää, toimitusjohtaja, Fenola Oy Ympäristötehokkaan ja laadukkaan pakkausmuotoilun merkitys luonnontuotealaa edistävänä brändinrakennuksen elementtinä Noora Nylander, lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu Toimiva pakkaus luonnontuotteille: käyttäjälähtöinen suunnittelu ja alan trendit Markus Joutsela, muotoilun tutkija ja pakkaussuunnittelun opettaja, Aalto-yliopisto Luonnontuotteiden pakkausmerkinnät Euroopassa Birgitta Partanen, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Keskustelu ja päivän yhteenveto, johdantoa seuraavaan päivään Seminaaripäivän puheenjohtaja Anne Ristioja, ryhmäpäällikkö, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tapahtuman järjestävät Teknoloogiakeskus KETEK Oy ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n kanssa. Toteutuksen alueellinen yhteistyötaho on Keski-Pohjanmaan ammattiopisto. Hankkeina tapahtuman järjestämiseen osallistuvat LT-INNO, Keski-Pohjanmaan LT-INNO sekä Elintarvikealan kehittäminen Keski-Pohjanmaalla -hankkeet. Lisätietoja tapahtumasta antavat Leena Favén, 044 7250 273, [email protected] ja Juha Rutanen, p. 040 5737 568, [email protected] Viestintään liittyviin kysymyksiin vastaa Susanna Keskinarkaus [email protected], 050 448 2110. Matkajärjestelyjä varten katso http://materialweek.fi/travel Ilmoittautumisohjeet julkaistaan näillä sivuilla kesäkuun aikana. Tervetuloa! Keskiviikkona 14.5.2014 pidettiin Seinäjoella seminaari otsikolla "Luonnontuotteista korkean arvonlisän elintarvikkeita ja kosmetiikkaa". Silläkin uhalla, että omakehu loistaa naapurimaihin saakka, on nyt todettava, että puhujat olivat loistavia!
Saku Pitkänen Finprosta kertoi elintarvikealan viennistä. Tällä hetkellä tuonti merkittävästi ohittaa viennin niin merkittävästi, että viennin tuplaaminenkaan ei vielä tasoittaisi kauppatasetta. Alan PK-yrityksistä vain 12 % toimii kansainvälisillä markkinoilla. Lähestymistapa ei yrityksillä siis niinkään ole strateginen kuin opportunistinen. Suomella ei tällä hetkellä ole todellista elintarvikealan kv-imagoa vaikka yksittäisillä yrityksillä saattaa olla hyväkin brändi. Puhtaus ja laatu olisivat vahvuuksia, joille viestintä kuitenkin voitaisiin rakentaa. Suomen tarkoituksena on benchmarkata muiden pohjoisenmaiden elintarvikevientimalleja koska naapurit ovat tässä asiassa meitä pidemmällä. Finpro tavoittelee sadan eri kokoisen suomalaisen elintarvikealan yrityksen mukaansaamista uuteen elintarvikealan vientiohjelmaan, jonka tavoitteena koko alan (sisältäen eri kokoiset toimijat) kansainvälitymisen edistäminen. Vientiohjelmassa halutaan nyt liittää aiemmin hajanaiset vientitoimenpiteet. Yritysten elintarvikealan vientituotteet ovat tällä hetkellä usein puolivalmisteita teollisuudelle ja viennin lähtökohtana on turhan harvoin kysynnän aktiivinen kartoittaminen. Tavoitteena olisi nostaa yritysten valmiutta tuottaa lisäarvotuotteita vientiin. Yritykset toivoivat vientiohjelmaa rakennettavan PK-yritysten ehdoilla koska heillä resurssit ovat rajallisempia kuin suuremmilla firmoilla. Toivomuksena ohjelmalle on esitetty pitkäkestoista ja konkreettista toiminta. Suomen halutaan myös näkyvän paremmin kansainvälisillä messuilla. Finpron kokemuksen mukaan yksittäisen suomalaisen elintarvikealan yrityksen tuotevalikoima on KV-markkinoille herkästi liian pieni. Sen sijaan yhteistyössä saadaan kansainväliset ostajat jo kiinnostumaan tarjonnasta. KV-ostajille tuotteita tulisikin tarjota usean yrityksen yhteistyössä, jolloin tarjolle voitaisiin antaa laajempi valikoima. Niche-markkinoiden tuntemisessa on vielä paljon kehitettävää koska maailman niche-markkinat ovat jo hyvin suuri määrä kuluttajia. Kiina on yrityksille Aasian maiden osalta keskeinen kiinnostuksen kohde markkinoidensa puolesta. Viennin suurimmat haasteet yritysnäkökulmasta ovat kv-osaaminen, sertifioinnit, logistiikka, kulttuurituntemus, Suomen kustannustaso, viranomaistyö ja kielitaito. Vientiä pidetään myös riskipitoisena ja kv-markkinoita hyvin kilpailuintensiviisinä. Yritykset ovat valmiita yhteistyöhön ja kaipaavat tukea markkinoiden selvittämiseen ja yhteiseen myyntiin, jakeluun ja logistiikkaan. Myös raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja myyntiresurssien jakamista pidettiin suotavana. Finprolla on toukokuussa 2014 kolme strategiatyöpajaan ohjelman hiomiseksi. Alkuvaiheessa yritysten välistä yhteistyötä kehitetään ja yrittäjille tarjotaan vientikoulutusta. Kasvupotentiaalia on tunnistettu etenkin terveysvaikutteisten ja luonnonmukaisten elintarvikkeiden kohdalla. Myös elintarviketurvallisuus on Suomen selkeä vahvuus. Heikki Juutinen (etl.fi) ja Esa Wrang (finpro.fi) ovat henkilöt, jotka käytännössä edistävät ohjelmaa ja vastaavat siihen liittyviin kysymyksiin. Hanna Leipämaa-Leskinen Vaasan yliopistosta puhui luonnontuotteiden markkinoinnista kuluttajan näkökulmasta. Suomalaiset kuluttajat arvostavat hyvinvointia, terveyttä ja luontoa. Sosiaalisuus (myös media) ja kotoilu leimaavat selkeästi kuluttamista. Kuluttamista näkyy nykyään hidastaminen, kestävyys/vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Vastuullisuus on ruuan yhteydessä terveellisyyttä, sosiaalisuutta ja paikallisuuden kannattamista. Prosumers käsite viittaa kuluttajiin palveluiden kehittäjinä ja avoimuus on keskeinen tekijä näiden aktiivisten kuluttajien kanssa toimimisessa. Jaettu kuluttaminen on ilmiö, jossa kuluttajat innovatiivisesti jakavat ja lainaavat tuotteita sen sijaan, että kaikki ostettaisiin omaksi. Ruuan kuluttamisessa tavoitellaan arjen hyötyjä eli elämyksiä. Hyvinvointiin ollaan toisaalta valmiita panostamaan, mutta arkisissa valinnoissa näkyy kuitenkin helppous, nopeus ja säästäväisyys. Arvot ja valinnat eivät automaattisesti vastaa toisiaan vaan kuluttajien käyttäytymisessä on monesti ristiriita kerrotun kanssa. Miksi arvot ja asenteet eivät sitten näy valinnoissa? Ihanteiden esteenä terveellisyyden suhteen on mm. aikarajoitteet, hinta, maku (terveellisyys), tiedonpuute ja tottumus. Kuluttajat eivät myöskään olleet valmiita näkemään ylenmääräisesti vaivaa vain oman ruokansa eteen silloin kun söivät yksin. Vastuullisen kuluttamisen esteenä ylipäätään on tutkittu olevan taloudelliset, sosiaaliset ja elämäntyyliin liittyvät seikat. Kuluttajat eivät myöskään aina kokeneet tietävänsä tarpeeksi siitä, mitkä valinnat ovat terveellisiä ja vastuullisia. Hanna esitti miten luonnontuotteet löytävät tiensä kuluttajien ostoskoreihin. Tuotteen on tietysti vedottava tiettyyn kohderyhmään eli loppukäyttäjä tulee huomioida brändäyksessä. Tieto, tunne ja toiminta ovat kaikki erilaisia osatekijöitä kuluttajien ruoka-asenteissa. Tieto on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta on edelleen tunnetta pienemmässä roolissa. Lähiruokaa esimerkiksi pidettiin vuosikymemn sitten jo tunneperusteisesti puhtaana, tuoreena ja maukkaana, mutta se miellettiin kalliiksi ja aikaavieväksi. Sen sijaan 2012 tunnistettiin jo oman alueen tuotteet ja niihin suhtauduttiin positiivisesti. Kuluttajat kokivat saavansa lähiruuasta hyvän mielen ja terveellistä ruokaa yhteisöstään huolehtien. Valinnat näkyvät nykyään jo käyttäytymisessä, mutta lähiruuan halutaan olevat ei-teollista eli kasvottomuutta vierastetaan. Luonnontuotteiden suhteen saattaa olla, etteivät kuluttajat selkeästi tunnista terveysvaikutteisten, superfiodien, luomoruuan, lähiruuan ja luontaistuotteiden eroa. Ravitsemustieteellistä tietoa tarvitaan lisää. Ovatko luonnontuotteista jalostetut elintarvikkeet helposti kuluttajien saatavilla? Myyntikanavakin vaikuttaa selkeästi kuluttajakokemukseen. Luonnontuotteisiin perustuvat elintarvikkeet voivat suuntautua juuri uutuuksien, mutta myös perinteiden arvostajille! Kuluttajaryhmät ovat siis pirstaloituneita, mutta terveyttä ja alkuperää arvostavat aktiiviset kuluttajat ovat hyvin todennäköinen kuluttajaryhmä. Luonnontuotteissa voidaan vedota emotionaalisiin tekijöihin kuitenkin niin, että arjen hyöty on selkeästi tunnistettavissa. Luonnontuotteiden käyttötilanteita voivat olla herkuttelu, arki, elämäntapamuutos tai vastuullinen elämäntyyli. Onnistunut konseptointi edellyttää kulutustrendien analysointia, kohderyhmön hyvää tuntemista, suunnitelmallista tuotekehitystä, viestinnällisten ratkaisujen räätälöimistä ja hinnoitteluratkaisuja. Lopputuloksen on oltava aito. Jalostusasteen nostamisessa tulisi nimenomaan muistaa aitouden ja käsityöläisyyden säilyminen! Aten marja-aitta valmistaa mehuja pääasiassa kotimaisista luonnon- ja puutarhamarjoista. Atte Valkiainen esitteli yrityksen historiaa ja toiminta-ajatusta. Tavoitteena on lähtökohtaisesti vaihtoehto teollisille mehuille eli mahdollisimman luonnonmukainen, maukas ja vähäsokerinen tuote. Koska toimipaikka oli kaukana kaikesta, yrityksen on pitänyt miettiä jakelukanava sen mukaan. Vähittäiskaupan kautta markkinoidut mehut olivat luontainen jatke jakelukanavan monipuolistamiselle. Toimitilojen muuttamisen myötä tuotekehitystäkin vietiin eteenpäin, mutta hiljaisempi kypsyttelyvaihe kesti vuosia. Moni muu toimija oli juuri siirtynyt viineihin joten kysyntää oli, mutta jakelukanavan kasvattaminen oli hidasta yksittäisten asiakkaiden myötä. 1998 Stockmann otti mehut myyntiin kampanjaansa ja tästä alkoi ensimmäinen tukkukanava. Myös Lidl on kampanjaluonteisesti ottanut mehut valikoimiinsa, mutta prosessi ei ole mutkaton. Tilaus on kuitenkin niin merkittävä, että vaivaa kannattaa nähdä vaikka Lidlin ostotoiminta toimii tarjouspohjaisesti ilman neuvotteluvaihetta. Yrityksen suosituin tuote on makeuttamaton karpalomehu. Vihreäkorkkiset pullot ovat täysin sokerittomia. Kaikki mehut on valmistettu kylmäpuristamalla ja suurimmassa osassa ei ole säilöntäaineita. Kysyntää on nimenomaan makeuttamattomille ja lisäaineettomille mehuille. Aten Marja-aitan liikevaihto on 1,5 miljoonaa euroa ja kysyntä kasvaa. Tuotteita kuitenkin edelleen "arvostetaan enemmän kuin ostetaan" koska hinnalla on kuluttajille väliä. Marja-aitan asiakkaat ovat kuitenkin uskollisia ja yritys haluaa pitää tuotteen laadukkaana ja aitona. Yritys harjoittaa pienimuotoista vientiä, joka kuitenkin koetaan haastavaksi. Kyseilyitä kyllä on, mutta liikkeellelähteminen on hidasta (Venäjä, Kiina) vaikka sopimusvaiheesta päästäisiinkin kunnialla. Aasian markkinoilla kysyntä ja suunnitelmat ovat niin suuria, ettei yrityksen kapasiteetti parhaassa tapauksessa riitäkään. Kv-kysynnän realisoituminen on kuitenkin epävarmaa joten investointien suunnitteleminen on haasteellista. Kiinassa on kuitenkin mielikuva siitä, että Suomi on maailman puhtainta aluetta ja puhtautta pidetään korkeassa arvossa eli potentiaalia viennille olisi. Kaisa Penttilä Foodwestistä esitteli suomen luonnonainesten potentiaalia elintarvikkeina. Nykyään suurin osa luonnonyrteistä jää Suomessa hyödyntämättä. Nykykäyttö rajoittuu pitkästi kuivaukseen vaikka teknologia mahdollistaisi monenlaista jatkojalostamista. Luonnonmarjat, sienet, pakurikääpä, hunaja ja siitepöly ovat myös luonnontuotteita, joilla on merkittävät mahdollisuudet markkinoilla. Jalostusasteen noston ei tarvitse tarkoittaa perinteisyydestä luopumista. Ongelmana on mm. raaka-aineen saaminen tarvittavassa volyymissä. Hinnassa jalostusasteen nosto voi näkyä kuitenkin kymmenkertaisena. Jalostetun tuotteen vieminen säästää myös logistiikkakustannuksissa. Viennin on kuitenkin tapahduttava kohdemarkkinoiden ehdoilla. Suomalaisten luonnonmarjojen kilpailijoita ovat ruotsalaiset ja baltialaiset marjat sekä Kanadan pensasmarjat. Tuotteen arvo romahtaa Kiinassa jalostettuna kun taas Japanissa se kasvaa. Kotimaisella jatkojalostuksella on siis väliä. Jakeluteistä nettiä ei ole täysmääräisesti hyödynnetty vaikka erikoisliikkeillä on luonnontuotealalla oma merkityksensä. Suomalaiset yritykset keskittyvät usein alkutuotantoon eikä tieteellistä tutkimustietoa hyödynnetä markkinoinnissa juuri lainkaan. Tarinat jäävät mieleen joten ne ovat markkinoinnissa tärkeä tekijä. Jäljitettävyyskin on suomalainen myyntivaltti. Inverinen sivuilta löytyy tarkat analyysit Japanin ja Kiinan markkinoista luonnonmarjojen osalta. Juha Rutanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista esitteli Luonnontuotteiden innovaatioverkoston toimijat ja arvoainenäkemystä alalta. Luonnontuotteiden yhdisteet ja erityisominaisuudet ovat tutkimuksen alla erityisesti vaikutusten osalta. Jukka Lähteenkorva Foodwestistä esitteli INKA-ohjelmaa ja ruokajärjestelmien ratkaisuja. Ruokajärjestelmillä tarkoitetaan agroteknologiaa, alkutuotantoa, tuotantoteknologiaa, elintarvikejalostusta, logistiikkaa, kauppaa/markkinoita, kulutusta ja ympäristöratkaisuja. Kansainvälisessä liiketoiminnassa tavoitellaan uusia food- ja non-food-komponentteja, tuotannon tehokkuuden lisäämistä ja laadunhallintaa. Ruokaturvallisuuden merkitystä ei voi kylliksi korostaa. Suomalaiset syövät maailman ylivoimaisesti puhtainta ruokaa "ja me ollaan siitä visusti hiljaa, ettei kukaan siitä vain saa tietää." Tähän tarvittaisiin amerikkalainen toimintamalli, jossa ruuan puhtauksen todettuja vaikutuksia toitotettaisiin julkisuudessa tauotta. Lähiajan toimenpiteenä on mm. 100 kasvupotentiaalisimman ruokajärjestelmäalan yrityksen yhteistyön tiivistäminen viestinnän tehostamiseksi. Joni Laihon (Puhdistamo) aiheena oli Pakurikäävän maailmanvalloitus. Puolenkymmentä vuotta sitten terveellisen ruuan valikoima ei ollut ollenkaan sillä tasolla kuin nykyään. Puhdistamon tie 2009 lähti eksoottisista super-foodeista, mutta kehityksen suuntana on kotimaistenkin aineiden hyödyntäminen. Cocovi, Foodin ja Puhdistamo ovat oman markkinansa keskeiset toimijat. Puhdistamon liikevaihto tuplaantuu vuosittain vaikka myyntimäärät ovat kuluttajaryhmästä johtuen määrällisesti maltillisia. Puhdistamo toimii Tampereella. Kasvua haetaan myynnin kautta ennemmin kuin lainainvestoinneilla. Pakurikääpä on Puhdistamon tähtituote. Pakurikääpää kasvaa koko Suomessa pääasiassa koivuissa. Silmälle näkyvä "kääpä" on vain puun sisällö asuvan sienen kasvannainen. Pakuri on Venäjällä tunnistettu jo 1600-luvulla hoito-ominaisuuksiensa vuoksi. Suomessa ensimmäinen viittaus löytyy Kiven Seitsemästä veljeksestä! Pakuria käytettiin sota-aikana tikkateen nimellä kahvinkorvikkeena. 2009 superfoodvillityksen myötä pakuria alettiin taas tuotteistamaan kunnes Evira kielsi sen käytön koska ei pitänyt sota-ajan käyttöä riittävänä näyttönä Euroopan Unionin Uuselintarvikeasetuksen kannalta. Poisvetojulkisuuden myötä tulkintaa tarkistettiin ja nykyään pakurikääpää saa myydä ravintolisänä ja teekäytössä, muttei elintarvikkeena. Joni esitteli pakurikäävän käyttöä. Pakurikäävän vesiuutteessa antioksidanttitehoa pidetään muihin aineisiin verrattuna ylivoimaisena. Käävän keskustasta saatavien polyoksidanttien taas oletetaan vaikuttavan immuunijärjestelmään. Kulttajille annettava informaatio on kuitenkin hyvin tarkkaa eikä terveysväittämiä voi oikeastaan esittää valmistajan puolesta vaan kuluttajan on tutustuttava niihin itse esimerkiksi netistä. Puhdistamon pakurikääpä on suomalaista ja sen alkuperä voidaan jäljittää metsänkohtaan saakka. Kerääjät ovat tuttuja ja tarkasti ohjeistettuja. Puhdistamon asiakaslupaus on tarjota parasta mahdollista raaka-ainetta ja laadunvarmistuksessa ei vaivoja säästellä. Keruualueita rajoittaa lähinnä säteilyalueiden välttäminen. Asfaltoidusta tiestä pitää olla vähintään kahden kilometrin päästä ja pihatiestä 500 m päästä. Pakuria ei saa nykyään kerätä ilman maanomistajan lupaa. Kuivaaminen on hyvin oleellinen osa hyödyntämisprosessia koska homehtuminen on muuten riski. Puhdistamo jalosti Pakurista ensin todella voimakasta tinktuuraa ja sitten instant teejauhetta. Näiden molempien kysyntä on edelleen suurta. Jalostusasteen noston myötä kate paranee, brändi paranee ja kotimaiset kerrannaisvaikutukset kasvavat. Pakurikäävälle on kysyntää sekä Suomesta että ulkomailta. Ulkomainen kysely ei pääsääntöisesti johda suuriin tilauksiin. Suomalaisten pk-yritysten ainoa keino kansainvälistyä on Suomi-brändin hyödyntäminen koska Suomen olosuhteiden brändille on loputon kysyntä. Tiina Rajamäki esitteli Tekesin rahoitusmahdollisuuksia ja aluetoimintaa ELY-keskuksissa. Tekes osarahoittaa projekteja sekä tuella että lainalla. Kriteereinä on markkinalähtöisyys ja kasvuhalu. Päivää aikaisemmin olleilta eElintarvikepäiviltä Tiinalle oli jäänyt mieleen key note speakerin oivallukset: Kuluttaja ei osta tuotetta vaan nipun hyötyjä. Koska elintarvikkeiden kulutus ei kasva, on myytävä arvoa. Tekesin ohjelman fokuksessa on emotionaalisen (hauskuus, turvallsuus) ja symbolisen (status, yhteenkuuluvuus, vastuullisuus) arvon tarjoaminen. Millaisia tunteita puhtaan tuotteen ostaminen herättää? Vaihtoehtoja kun kartoitetaan tiedolla, mutta valinnat tehdään tunteella. Harri Latva-Mäenpää esitteli Fenolan toimintaa. Yritys valmistaa tuotteita (uutteita, jauheita) suomalaisista raaka-aineista. Fenola toimii B2B-markkinoilla. Lopputuotteen valmistavat ravinnelisä-, elintarvike, superfood- ja kosmetiikkateollisuuden yritykset. Pohjoisen, arktisen luonnon raaka-aineet ovat Fenolan toiminnan ytimessä. Bioaktiivisissa uutteissa raaka-aineesta hyödynnetään hyvinkin tarkkaan määritellyt ainekset. Kansainvälistyminen on Fenolan strateginen suunta. Teknologiset sovellukset luovat mahdollisuuksia valmistaa innovatiivisia tuotteita. Koska teknologiset investoinnit ovat suuria, reaalimaailmassa valinnat tehdään usein resurssien rajoittamina kompromisseina. Liuotinuutto, mikrokapselointi, geelisuodatus, haihdutus jne ovat kaikki hyödyntämisprosessin osia. Esikäsittelyteknologialla raaka-aine muutetaan sellaiseen muotoon, että uutto on optimaalista. Liuotinuutto on joko vesi- tai etanoliuutosta. Uutetta rikastaessa liuotin haihdutetaan siitä pois eli välituote voidasn myydä eteenpäin jauheena. Esimerkiksi etanoli on usein poistettava täysin asiakkaan vaatimuksesta ja jatkokäsittelyn mahdollistamiseksi. Geelisuodatuksella voidaan bioaktiivisa yhdisteitä konsentroida. Spray-kuivauksella tiivistetty uute johdetaan kuivauskammioon sumuna, jolloin vesi haihtuu ja kuivuneet partikkelit erottuvat. Kantoaineet tehostavat kuivausprosessia, mutta saattavat Puhdistamon kokemusten mukaan taas vieraannuttaa osan asiakkaista. Teknologianäkökulmalta mikrokapselointi parantaa laatua ja vaikuttavuutta. Aktiivisten yhdisteiden analyysit tehdään ulkopuolisena työnä. Asiakkaille on annettava informaatiota välituotteen ominaisuuksista. Teknologian kohdalla on tärkeää ymmärtää prosessi kokonaisuutena. Tutkimus ja testaus on hyvin tärkeää myös kaupallisille toimijoille asiakasvuorovaikutuksen vuoksi. Loppupäivästä innovoitiin luonnontuotteista valmistettujen elintarvikkeiden tulevaisuutta. Tarpeelliseksi koettiin erityisesti yrittäjien tiedonsaannin helpottaminen: kaikkien yrittäjäpalvelujen tulisi olla saatavilla yhden "export finland"-luukun takaa. Samoin tutkimustiedon tieteellisestä selvityksiin tulisi olla tarjolla yhden, vapaasti jaetun osoitteen takaa sähköisesti. Tiedon tulisi olla valmiiksi suodatettua. Suomen elintarvikkeita tulisi viedä yhden Suomi-teltan alla kaikille messuille voimakkaan Suomi-brändin luomiseksi ja suomen puhtaus-imagon vahvistamiseksi. * Tässä tekstissä esitetyt kommentit ovat seminaarissa kuuntelijana olleen tutkijan (Susanna Keskinarkaus) esiintyjien puheesta suodattamia lyhennelmiä ja huomioita. On siis hyvin mahdollista, että kuulijan ymmärrys on ollut vajavainen joten kaikista virheistä vastaa (ja ne korjaa) tekstin tuottaja. Esiintyjien alkuperäiset diat löytyvät linkkien takaa. Torstaina 8.5.2014 kokoontui Ouluun monikymmenpäinen porukka innovoimaan luonnontuotealan tulevaisuutta raaka-ainenäkökulmasta. Päivän aikana kuultiin useita hyviä esityksiä aiheesta ja vietettiin monta tovia keskustellen alan tulevaisuudesta. Saija Miina muistutti, ettei ennakointi suinkaan ole ennustamista vaan muutokseen varautumista ja valmistautumista. Iltapäivä vietettiinkin tiimityötä tehden alan tulevaisuuteen valmistautumiseksi. Ohessa osa päivän aikana kuulluista esityksistä muistin virkistämistä, jatkojalostamista ja inspiraatiota varten: Kysyntälähtöinen raaka-ainetarve, case mustikanlehti, Jari Siivari, Finngredient Oy Teknologian ennakointi luonnontuotealan raaka-ainetuotannossa, Jussi Alpua, Oilon Scancool Oy Luomua - laatua, Eija Vuorela, Lapin 4H-piiri Luonnosta kuluttajalle, Harri Välimäki, Joensuun tiedepuisto Seuraava tilaisuus onkin Seinäjoella keskiviikkona 14.5.2014 järjestettävä INNO-seminaari, jonka fokuksessa ovat luonnontuotteet elintarvikkeissa ja kosmetiikassa! LT-INNO haluaa lämpimästi toivottaa kaikki luonnontuotealan toimijat ja alasta kiinnostuneet Pohjoiselle opinto- ja seminaarimatkalle.
Keskiviikkona 7.5.2014 kokoonnumme klo 10:00 ”Luonnontuotteisiin perustuvat matkailu- ja hyvinvointipalvelut - tulevaisuuden mahdollisuudet”-seminaariin Lapin ammattikorkeakoululle. Seminaarissa kuulemme useita puheenvuoroja luonnontuotealan tulevaisuudesta matkailun näkökulmasta. Tilaisuuden jälkeen klo 15:30 jatkamme yhteiskuljetuksella Keminmaan Pohjanrantaa, jossa tutustumme jo keskiajalla perustettuun tilaan, johon kuuluu hotellin lisäksi useita toimintoja luonnonkauniissa ympäristössä. Tilaan tutustumisen jälkeen illallistamme ja yövymme Pohjanrannassa. Torstaina nautimme aamiaisen Pohjanrannassa ja suuntaamme klo 7:15 Ouluun, missä osallistumme ”Luonnontuotealan kehittyvä raaka-ainetuotanto”-työpajaan Oulun ammattikorkeakoululla. Työpajassa käsitellään tilaaja-tuottaja-teemaa ja raaka-ainetuotannon teknologiaa. Tilaisuuden päätyttyä klo 16:00 suuntaamme takaisin Rovaniemelle, minne saavumme klo 19 mennessä. Opintoretkelle on mahdollistua myös Oulusta. Kuljetus Oulusta Rovaniemelle lähtee keskiviikkona 7.5.2014 klo 7:00 Oulun ammattikorkeakoululta (Kotkantie 1, F-oven puoleinen parkkipaikka). Opintoretki on osallistujille maksuton kuljetusten ja yöpymisen (2 hh) osalta. Muista kuluista sekä ruokailusta kukin vastaa itse. Opintoretki on loistava tilaisuus tutustua luonnontuotealan innovaatiotoimintaan Suomessa ja verkostoitua alan toimijoiden kanssa. Lämpimästi tervetuloa kaikilla osallistujille! Mistä lähdemme ja minne palaamme: Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi (Jokiväylä 11, B-talo, luokka 148) Oulusta keskiviikkona 7.5.2014 klo 7:00 Oulun ammattikorkeakoululta (Kotkantie 1, F-oven edestä eli OAKK:n puoleiselta parkkipaikalta) Reitti: Rovaniemi – Kemi nmaa– Oulu – Rovaniemi (1 yö) Vaihtoehtoisesti Oulu-Rovaniemi-Keminmaa-Oulu Ilmoittautumiset Rovaniemeltä: Outi Manninen, 029 531 7030, [email protected] Ilmoittautumiset Oulusta: Johanna Kinnunen, 046 - 9067 844, [email protected] Opintoretken järjestelyt: Susanna Keskinarkaus, 050 - 448 2110 [email protected] Luonnontuotteisiin perustuvat matkailu- ja hyvinvointipalvelut - tulevaisuuden mahdollisuudet4/24/2014 Aika: Keskiviikko 7.5.2014 klo 10:00 - 15:15
Paikka: Rovaniemi, Lapin ammattikorkeakoulu, Jokiväylä 11, B-talo, luokka 148. 10:00 – 10:30 Saapuminen ja aamukahvi 10:30 – 10:40 Tervetuliaissanat, Johan Edelheim, MTI 10:40 – 11:00 Luonnontuotealan mahdollisuudet Lapin uudessa matkailustrategiassa, Satu Luiro, Lapin liitto 11:00 – 11:20 Tuulahduksia matkailun tulevaisuudesta, Sanna Kyyrä, MTI 11.20 – 11:55 Tulevaisuuskuva: luonnontuotteiden merkitys matkailulle ja hyvinvointiliiketoiminnalle, Saija Miina, Itä-Suomen yliopisto 11:55 – 12:55 Ruokailu (omakustanteinen) 12:55 – 13:15 Uuden teknologian sovittaminen matkailuun, Markku Mäkitalo, Ketek 13:15 – 13:35 Kosmetiikkatuotteista lisäarvoa matkailulle, Rainer Peltola, MTT 13:35 – 13:55 Yrityskuvaus Majakarin Majakka, pienyrittäjien yhteistyö, tuotanto ja markkinointi, Tita Haapajoki, Majakarin Majakka ay ja osuuskunta YrttiAika 13:55 – 14:55 Kahvi + Tie tulevaisuuteen: luonnontuotteet matkailun ja hyvinvointialan kilpailuetuna, Saija Miina, Itä-Suomen yliopisto 14:55 – 15:15 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös, Saija Miina, Itä-Suomen yliopisto ja Juha Rutanen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Muutokset ohjelmassa mahdollisia. Ilmoittautumiset 30.4.2014 mennessä sähköpostitse osoitteeseen [email protected] Tilaisuuden järjestää Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet (LT-INNO) –hanke. Lisätietoja Outi Manninen 029 531 7030 Suomalaiset luonnontuotteet, kuten marjat, sienet ja yrtit, ovat arvokkaita raaka-aineita, joista saadaan jalostettuina korkean arvolisän tuotteita. ”Luonnontuotteista korkean arvonlisän elintarvikkeita ja kosmetiikkaa”-seminaarissa käsitellään luonnontuotteiden mahdollisuuksia kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi tarkasteltavana on luonnontuotteiden kaupallistaminen ja vienti.
Aika: Seinäjoki 14.5.2014 klo 9:15 – 16:30 Paikka: Frami B auditorio, Kampusranta 9, Seinäjoki Ilmoittautuminen: Pyydämme ilmoittautumaan seminaariin 9.5.2014 mennessä ja samalla ilmoittamaan mahdolliset erityisruokavaliot. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset puhelimitse 050 382 3022 tai sähköpostitse [email protected] Ohjelma (lataa linkistä *.pdf-muotoinen ohjelma tulostettavaksi) 09.15 – 10.00 Saapuminen & aamukahvi 10.00 – 10.05 Tervetulosanat 10.05 – 10.40 Elintarvike- ja luonnontuotealan kansainvälistyminen Seniorikonsultti Saku Pitkänen, Finpro 10.40 – 11.15 Ruuan kuluttamisen trendit Tutkijatohtori Hanna Leipämaa-Leskinen, Vaasan yliopisto 11.15 – 11.25 Tehtävänanto tulevaisuustyöpajaan 11.25 – 11.40 Aten Marja-Aitan tie markkinoille Toimitusjohtaja Atte Valkiainen, Aten Marja-Aitta 11.40 – 12.00 Elintarvikeala & luonnontuotteiden arvoaineet Laatupäällikkö Kaisa Penttiä, Foodwest Oy & Projektipäällikkö Juha Rutanen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 12.00 – 13.00 Lounas (omakustanteinen) 13.00 – 13.20 Innovatiiviset ruokaratkaisut Ohjelmajohtaja Jukka Lähteenkorva, Foodwest Oy 13.20 – 13.50 Pakurikäävän maailmanvalloitus Toimitusjohtaja Joni Laiho, Puhdistamo - Real Foods Oy 13.50 – 14.20 Suomalaisten raaka-aineiden puhtauden tuotteistaminen Erikoissuunnittelija Sirpa Fourastie, Team Finland 14.20 – 14.50 Teknologia jalostusasteen työkaluna Tuotekehityspäällikkö Petri Lackman, Fenola Oy 14.50 – 15.00 Ohjeistus tulevaisuustyöpajaan 15.00 – 16.00 Kahvi & työpajat. Tie tulevaisuuteen. Keinot jalostusasteen nostoon. 16.00 – 16.30 Yhteenveto & purkaminen Seminaarin kohderyhmänä ovat luonnontuotteiden käytöstä kiinnostuneet yritykset, alan tutkijat ja kehittäjät sekä kaikki muut aiheesta lisätietoa haluavat. Seminaarin järjestää Luonnontuotealan innovaatioverkosto (LT-INNO), joka keskittyy toimialan uusiin mahdollisuuksiin ja kokoaa luonnontuotealan verkostoja sekä ennakoi alan markkinoita ja eri toimialojen rajapintojen tarjoamia kaupallisia mahdollisuuksia. Lisätietoja seminaarista Susanna Keskinarkaus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä Jukka Lähteenkorva, Foodwest Oy Tervetuloa! Tervetuloa Luonnontuotealan kehittyvä raaka-ainetuotanto -työpajaan Ouluun.
Työpajassa käsitellään mm. teemoja tilaaja-tuottaja ja raaka-ainetuotannon teknologia sekä esitellään kuminan voittokulkua luonnonkasvista suomalaiseksi vientimenestykseksi. Aika ja paikka: torstai 8.5.2014 klo 9-16, Oulun ammattikorkeakoulu, Kotkantie 1, auditorio 1. Tapahtuma on suunnattu luonnontuotteiden raaka-ainetuotannosta ja siihen liittyvästä teknologiasta kiinnostuneille sekä raaka-ainetuotantoa harjoittaville yrityksille, alan tutkijoille ja kehittäjille sekä kaikille muille aiheesta lisätietoa haluaville. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen tämän linkin kautta (tai sähköpostitse [email protected]) viimeistään 30.4.2014. Ohjelma (pienet muutokset mahdollisia) 9:00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ yrttitee 9:30 Tervetulosanat, Tuomo Pesola, Oulun ammattikorkeakoulu 9:40 Ylivoimainen kumina ja miten kaikki tapahtui? Jyrki Leppälä, Trans Farm Oy 10:10 Kysyntälähtöinen raaka-ainetarve, case mustikanlehti, Jari Siivari, Finngredient Oy 10:40 Yrttijuoma 11:00 Teknologian ennakointi luonnontuotealan raaka-ainetuotannossa, Jussi Alpua, Oilon Scancool Oy 11:20 Miltä raaka-ainetuotanto näyttää vuonna 2024? Saija Miina, Itä-Suomen yliopisto, pienryhmätyöskentely 12:00 Lounas (omakustanteinen) 12:50 Luomua - laatua, Eija Vuorela, Lapin 4H-piiri 13:10 Menestyvä raaka-ainetuotanto 2024 - mitä on tehtävä nyt? Saija Miina, pienryhmätyöskentely 14:10 Kahvi/ yrttitee 14:30 Luonnosta kuluttajalle, Harri Välimäki, Joensuun tiedepuisto 15:00 - 16:00 Pienryhmätyöskentelyn yhteenveto, keskustelu ja tilaisuuden päätös, Saija Miina, Itä-Suomen yliopisto & Juha Rutanen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Tilaisuuden järjestää Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet (LT-INNO) -hanke LT-INNO -hanke järjestää toukokuussa työpajat myös Rovaniemellä 7.5.2014 (Luonnontuotteisiin perustuvat matkailu- ja hyvinvointipalvelut - tulevaisuuden mahdollisuudet, lisätietoja Outi Manninen [email protected]) sekä Seinäjoella 14.5.2014 (Luonnontuotteista korkean arvonlisän elintarvikkeita ja kosmetiikkaa, lisätietoja [email protected]). Suomalaiset luonnontuotteet, kuten marjat, sienet ja yrtit, ovat arvokkaita raaka-aineita, joista saadaan jalostettuina korkean arvolisän tuotteita. Tällä hetkellä esimerkiksi suomalaisia marjoja viedään runsaasti pakastettuina ulkomaille, missä niitä käytetään raaka-aineina erilaisiin ravintolisiin. Pakastetun raaka-aineen sijaan marjoista voisi tehdä jo Suomessa arvokkaita kaupallisia tuotteita.
Seinäjoella järjestetään toukokuussa seminaari, jossa käsitellään juuri luonnontuotteiden mahdollisuuksia kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi tarkastelemme luonnontuotteiden kaupallistamista ja vientiä. Pyydämme nyt jo merkitsemään kalentereihinne ”Luonnontuotteista korkean arvonlisän elintarvikkeita ja kosmetiikkaa. Seinäjoki 14.5.2014”. Lähetämme tarkempaa tietoa tapahtumasta huhtikuun aikana. Tapahtuman kohderyhmää ovat luonnontuotteiden käytöstä kiinnostuneet yritykset, alan tutkijat ja kehittäjät sekä kaikki muut aiheesta lisätietoa haluavat. Seminaarin järjestää Luonnontuotealan innovaatioverkosto (LT-INNO), joka keskittyy toimialan uusiin mahdollisuuksiin ja kokoaa luonnontuotealan verkostoja sekä ennakoi alan markkinoita ja eri toimialojen rajapintojen tarjoamia kaupallisia mahdollisuuksia. Lämpimästi tervetuloa tiedontäyteiseen ja innovatiiviseen päivään! |